Vieraat

Meidän uusi saksalainen kämppis on oikein mukava heppu. Parissa päivässä se korjasi polkupyörän, ovenkahvan, kahvinkeittimen johdon ja vetämättömän lavuaarin. Kulunut viikko on siis ollut aika mukava. 

Tiistaina, tuona surullisena päivänä jona ranskalainen lähti ja uusi mies tuli taloon, saimme taloon vieraaksi myös amerikkalaisen Kaylan. Hän tekee kandiaan yhteistyössä meidän firman kanssa, joten hän on tavallaan osa meidän porukkaa ja tuli tekemään töitä LaBelleen varta vasten nähdäkseen meitä. Kayla on todella rento ja mukava, tuntuu ikävältä kun häntäkään en varmaan enää näe tämän jälkeen. Tiistaina oli siis tupa täynnä kun saksalainen sekä Kayla tulivat mukaan porukkaan ja mielissä viipyili vielä ranskalaisen hassu nauru.

Kayla vietti talossa vain yhden yön ja kun myös kiinalainen lähti pois perjantaiaamuna, oli talo omituisen hiljainen viikonlopun alkaessa. Meitä on nyt vain neljä, miinus antisosiaalinen nepalilainen. 

Tutustuimme kuitenkin viikonloppuna vähän paremmin saksalaiseen. Illat täällä täyttyvät lähinnä ruoanlaitosta, koomailusta ja salilla käymisestä, joten aikaa jutustelulle ei juurikaan jää. Lauantaina aamupäivällä huhkin saksalaisen kanssa noin 1,5 tuntisen salitreenin ja lopun päivästä makasin tsekkiläisen kanssa pihalla viltin päällä ottamassa aurinkoa. Illalla pohdiskelimme baariin lähtöä, mutta lopulta vain nössöilimme ja tyydyimme kokkaamaan sekä katsomaan leffan Miehet jotka vihaavat naisia.

 Sunnuntai eli Super Bowl –päivä oli yhtä rento. Luin opinnäytetyöni taustamateriaaleja sekä Amazonista tilaamaani Beautiful Creatures –kirjaa, johon olen ihastunut täysin. Potter-tyylinen koukutus on aina ihana tunne ja tämä on onneksi paljon paremmin kirjoitettu kuin välillä vähän ontoksi jäävä Twilight.

Illalla teimme comebackin surullisenkuuluisaan punaniskabaariin nimeltä Top Draw (jos muistatte vielä ensimmäisen ulkoilureissun LaBellessä). Minä ja saksalainen menimme baariin katsoaksemme Super Bowlia eli amerikkalaisen jalkapallon pyhintä ottelua, jossa kohtaavat kahden amerikkalaisen liigan voittajajoukkueet. Tsekkiläinen tuli myöhemmin perässä palattuaan ratsastamasta. Nepalilainen jäi tietysti kotiin.

SB on täällä suurelle osalle ihmisistä kristilliseen juhlapyhään verrattavissa oleva tapahtuma, melkein yhtä tärkeä kuin kiitospäivä tai joulu. Noin seitsemän miljoonaa ihmistä jää joka vuosi ottelun jälkeisenä maanantaina kotiin ”sairaslomalle”. Vastakkain olivat San Francisco 49rs ja Baltimore Ravens. Tätä ottelu oli jännittävää katsottavaa jopa maallikolle, mutta lopulta Baltimore vei kuin veikin voiton. En kyllä tunne mitään vastaavaa lajia. Ottelu koostuu neljästä 15 minuutin pätkästä, joten ottelun voisi olettaa erätaukoineen kestävän noin maksimissaan 1,5 tuntia. VÄÄRIN. Tässä pelissä pelataan aktiivisesti maksimissaan minuutti ja sitten joku tekee jotain jonka vuoksi peli vihelletään poikki. Näin jatkuu kunnes on kulunut 1,5-2 tuntia ja peliaikaa on jäljellä vielä PUOLET.

Ilta oli kuitenkin todella mukava. Joimme kahden dollarin kaljoja, söimme baarin keittiön hyviä hamppareita ja juttelimme muun jalkapalloyleisön kanssa. Kaksi vanhempaa miestä tuli juttelemaan meille, mutta he olivat paljon mukavampaa seuraa kuin viime kerralla seuraamme tunkenut känninen kolmikko. Aloitimme iltamme saksalaisen kanssa joskus ennen seitsemää ja lähdimme baarista yhdentoista jälkeen.

---

Tiesin että aamu saapuisi taas pian raahaten mukanaan arjen harmauden. Floridan napakan viileässä yöilmassa ja näissä tuntemattomissa perheenjäsenissä on kuitenkin jotain hyvin absurdia joka saa minut sähköistymään. Kuin seisoisin kuilun reunalla ja olisin hyppäämässä alas tietämättä mitä odottaa. Pyöräilimme kylmästä kiljuen kotiin, minä pidin hameeni helmaa ylhäällä ettei se sotkeutuisi pyörän renkaisiin. Tähtitaivas oli hiljainen ja kaunis. Kuin kotona, mutta ei kuitenkaan.