Tänään televisiosta tulee Sinkkuelämää-elokuva, jonka puvustusta seuratessa kuolaa saa pyyhkiä suupielistään kaksin käsin. Carrie-henkinen päivitys kengistä sopii siis tähän iltaan kuin valettu.
Nyt
pakkaamisen rankimmasta vaiheesta on selvitty: karsin kengistäni ne yksilöt,
jotka pääsevät mukaan Floridaan. Vaikka varsinainen pakkaaminen tapahtuu vasta
torstaina, päätin tehdä tämän vaikeimman osuuden jo hyvissä ajoin. Torstaille
ei jääkään nyt muuta kuin vaatteiden ja muiden asusteiden valinta, sillä olen jo
hankkinut kaiken kosmetiikan jota ilman en voi elää ja jota ei ehkä Jenkeistä
saa. Vaatteiden pakkaaminen ei tuota päänvaivaa, sillä niitä ei ole kamalasti viimeaikoina kertynyt. Opiskelijan budjetilla pääsen shoppailemaan hyvällä tuurilla ehkä kerran vuodessa. Ja silloinkin ostan yleensä kenkiä. Tiedän siis aika tarkalleen mitä vaatteita todella tulen käyttämään ja tarvitsemaan.
Kengät ovat
vaikein pakattava monesta syystä. Ne vievät paljon tilaa, painavat kokoonsa nähden paljon ja
kuitenkin omistan valtavan määrän erilaisia kenkiä. Liian usein
kenkäkaupassa on tullut tokaistua: ”Mutta mulla ei ole näitä juuri tämän
mallisina ja tässä värissä!”
Seurauksena
on alla nähtävä kenkäkomppania, joka ei siis käsitä koko armeijaa. Näet vain ne
joilla oikeasti oli edes pieni mahdollisuus päästä mukaan. Jotkut kengät ovat
auttamattomasti poissa muodista juuri nyt tai ne vievät aivan liikaa tilaa (saappaat),
joten karsin osan suosiolla heti alkuunsa pois sekoittamasta päätäni.
Miksi sitten
levittää kengät olohuoneen lattialle? Jälleen ajatus, joka voi tulla mieleen
ainoastaan jos sattuu omistamaa viisi kenkäparia. No, koska pareja on kertynyt
niin paljon, että en ihan oikeasti muista mitä kaikkea minulla on. Yksikään
kenkä ei saa jäädä unholaan.
Lopullinen
valintani osui kaikesta huolimatta luottoyksilöihin, joita ei olisi pahemmin
tarvinnut kaivella kaapin kätköistä.
- Käytännölliset
Clarksin ballerinat, joissa on epämuotoiselle jalkaholvilleni sopiva
pohjallinen.
- Hyvin
istuvat mustat Din Skot jotka sopivat niin kouluun kuin
kokkareillekin. Nämä ovat lempparikenkäni ja kuten moniin muihinkin kenkiini, näihin liittyy nostalginen muisto: ne ovat ensimmäiset Turusta ostamani kengät tänne muutettuani. Hulluja, aivan liian korkeita avokkaita ja sandaletteja ostan
sitten lisää Jenkeistä. Tämä on lupaus.
- Kiila-sandaalit, eli ”puukengät”, ovat kesäkuumalla ihanat jalassa ja tuovat kesäiseen asuun tyylikkyyttä rennolla otteella.
- Biancon luottokiilat,
jotka edustavat tässä kokoelmassa suurinta korkoa ja ovat muiden kenkien tapaan
myös töissä käymiseen täydellisesti soveltuvat.
- Wienistä
periaatteessa pöllityt (myyjän lyöntivirheen seurauksena sain ne viidellä
eurolla 35 euron sijaan) conversekopiot/nilkkurit, jotka istuvat täydellisesti
ja jotka jalassa jaksaa painaa vaikka koko päivän. Korko on tukeva ja pohja on aika
joustavaa materiaalia, joten kengät taipuvat sopivasti jalan mukana.
- Tietysti
otan mukaan myös tämänhetkiset kruunujalokiveni: Uggin saappaat. Nahkaa on
kulutettu vähän kärjestä, jotta se kestäisi paremmin käytössä. Sisältä kengät
on vuorattu lampaan villalla ja sitä on jopa jalkapohjan alla --> taivas! Pohja
on puuta ja paksu kuin mikä, joten kylmä näissä ei tule.
Lähden
Helsinki-Vantaalta Uggit jalassa ja vaihdan perille päästyäni ballerinoihin,
jotka otan koneeseen mukaan.
Lupaan sitten
ajallaan kertoa miten varsinainen pakkaaminen onnistui ja miltä laukku-parka
näyttää syötyään tärkeimmän omaisuuteni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti